Fristads on luonut kiertotalousmallin vaatteiden sirkulaariselle tuotannolle

Fristads on luonut kiertotalousmallin vaatteiden sirkulaariselle tuotannolle.

Vaatteiden kiertoa voisi pitää vastuullisen tekstiiliteollisuuden pyhänä maljana. Ruotsalainen työvaatevalmistaja Fristads on juuri ottanut ison askeleen vastuullisuudessa ja luonut globaalin infrastruktuurin vaatteiden kierrolle. Uuden kierrätysprosessin myötä Fristads minimoi jätteen määrän, vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä ja auttaa sulkemaan vaatteiden kierron tuotannossa. Tämä antaa myös Fristadsille hyvän aseman täyttää tulevan vaatetusalaa koskevan laajennetun tuottajavastuun (EPR Extended Producer Responsibility) vaatimukset.

“Olemme jo vuosien ajan tehneet töitä tuotannon ympäristöjalanjäljen pienentämiseksi, mutta olemme myös tunnistaneet tarpeen luoda innovatiivinen ratkaisu vaatteiden suljetulle kierrolle – sille, mitä vaatteelle tapahtuu sen jälkeen, kun se poistuu käytöstä. Uusi kierrätysprosessimme auttaa ratkaisemaan tämän osan palapelistä ja varmistaa samalla asemamme työvaateteollisuuden vastuullisimpana toimijana,” kertoo Anne Nilsson, Fristadsin markkinointi- ja vastuullisuusjohtaja.

Maailmanlaajuisen kierrätysinfrastruktuurin idea on peräisin Fristadsin Hollannin toimistolta, joka on alan etulinjassa kehittänyt yhdessä suurien asiakasyritysten kanssa menestyksekkäitä kiertotalousratkaisuja. Alankomaissa kehitetty kierrätysprosessi sertifioitiin viime vuonna, mikä teki Fristadsista alueen ensimmäisen vaatevalmistajan, joka on pystynyt takaamaan kierrossa olevien materiaalien ja raaka-aineiden jäljitettävyyden. Nyt hollantilainen malli toimii esimerkkinä kierrätyksen toteuttamiselle kaikissa muissa Fristadsin toimintamaissa. 

Monia eri käyttötarkoituksia loppuun kuluneille vaatteille
Kun uusi infrastruktuuri on valmis, Fristads kerää asiakkailta käytöstä poistuneet vaatteet paikallisten kierrätyskumppaneiden avulla ja vie ne kierrätyskeskuksiin lajiteltavaksi vaatteen kunnon mukaan. Hollannin malliin perustuen, Fristads arvioi, että 2% työvaatteista voidaan jalostaa kuiduksi ja langaksi ja valmistaa uusia vaatteita. Prosenttiosuuden odotetaan kasvavan tulevina vuosina 5-10%:in. Noin 80% vaatteista kierrätetään eri keinoin, esimerkiksi vaatteista tehdään pehmusteita autojen sisustuksiin ja materiaalia rakennusteollisuuteen. Loput vaatteista ovat liian likaisia kierrätettäväksi ja ne käytetään polttoaineena energiaksi.

Kaikilla asiakkailla tulee olemaan pääsy heidän kierrätysdataan, kuten kerättyjen vaatteiden määrä, niiden uudelleenkäyttö sekä prosessin säästämät hiilidioksidi- ja vesimäärät. Fristadsin asiakkaat saavat konkreettista ympäristötietoa, joka on mahdollisuus viestiä eteenpäin vastuullisuusraporteissa sekä suoraan loppuasiakkaille. 

“Kierrätysteollisuus parantaa jatkuvasti kykyään käsitellä tekstiilijätettä. Tämä on välttämätöntä vaatteiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi. On ollut ilo olla mukana rakentamassa kierrätysjärjestelmää, jonka tulemme ottamaan käyttöön kaikilla markkina-alueillamme askel askeleelta,” kertoo Hugo Vedder, tuotespesialisti Fristadsin Hollannin toimistolta. ”Yksi globaalin infrastruktuurin rakentamisen haasteista on, että maat ovat eri vaiheissa EU:n tekstiilien tuottajavastuuta koskevan lainsäädännön täytäntöönpanossa. Uusi prosessimme antaa meille hyvät valmiudet täyttää nämä uudet vaatimukset.”

Suomessa tekstiilijätteiden erilliskeräys alkoi vuoden 2023 alussa ja koko EU:n alueella vaatteiden kierrätys alkaa vuonna 2025. Suomessa Fristads tarjoaa vaatteiden kierrättämismahdollisuutta kaikille asiakkailleen. Kierrätyspalvelu tarjotaan tällä hetkellä kumppaneiden kautta. Asiakkaan käytöstä poistuneet tekstiilit kerätään, pestään ja lajitellaan eri kierrätysprosesseihin tuotteen ja sen kunnon mukaisesti.

EPR-tietoa
EPR-lainsäädäntö siirtää taloudellisen ja logistisen vastuun tekstiilijätteen hallinnasta kunnilta vaatteiden valmistajille, maahantuojille ja jälleenmyyjille. Ranska otti ensimmäisenä Euroopan maana vaatteiden EPR:n käyttöön vuonna 2007 ja uusi lainsäädäntö on vireillä useissa muissa maissa, kuten Ruotsissa, Alankomaissa ja Suomessa, kuten myös EU:ssa.